”Löytäneen kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1455, jolloin veli Martinus myi osan tiluksistaan Löytäneen yksinäistalosta. Myöhemmin 1600-luvulla Löytäneen yksinäistalo kuului Köyliön kartanon omistuksiin ja siirtyi edelleen kruunutilaksi. Kylä sijoittuu voimakkaasti mutkittelevan Pyhäjoen varteen ja on tyypillinen raittikylä. Keskiaikainen vaellustie, Pyhän Henrikin tie, kulki Köyliöstä Nousiaisiin Löytäneen kylän kautta.” (Anneli Björkqvist, Säkylän rakennuskulttuuria 1998, s. 93)

Kylästä on alkuaan käytetty nimeä Liutananmaa, joka aikojen kuluessa on muuttunut Löytäneeksi. Rinnalla on esiintynyt myös nimi Horna.
(Raili Nurminen, Säkylän historia I 1970, s. 183)

Löytäneen yksinäistalon ensimmäinen asukas oli talonpoika Yrjö Antinpoika Löytäne (1569-1608), jota mainitaan myös uudisraivaajaksi. Myöhemmin Löytäneen talo jaettiin kahtia. Veljekset Tuomas Tuomaanpoika Löytäne sai omistukseensa Tuomolan ja Juho Tuomaanpoika Alatalon. (Pekka Mäkitalo, Säkylän talot ja isännät 2011)

Ala-Satakunnan nimistön etymologian mukaan Löytäne -sanasta on käytetty myös muotoa Löyttylä. Molemmat sanat ovat vanhaa suomea ja tarkoittavat löydettyä/raivattua maata. (Pyhäjärviseudun sukututkijat ry, intranet)

Löytäneen kylä muodostaa osan Sydänmaan kyläyhdistyksen toimialueesta. http://sydanmaa.net